Tältäkö näyttää tulevaisuus?

Elämää uudessa maailmassa, uudessa todellisuudessa. Teknologia on kehittynyttä, mutta luoko se turvaa? Aiempien sukupolvien ongelmat ja epäkohdat on selätetty, vai onko sittenkään? Siiri Enorannan novelli Fotosynteesi sijoittuu tulevaisuuteen ja täysin uuteen maailmaan, mutta nykyajan ongelmat vaivaavat yhä. Vallassa olevat polarkit kieltävät todellisuuden, erityisesti ilmastoon liittyvät uhat, eikä polarkkien alistamien lemmikkien mielipiteillä ole väliä.

Jin on polarkki, ja Kay on hänen lemmikkinsä. Heidät erottaa toisistaan vain kruunu, jonka avulla polarkit pystyvät matkustamaan muistoihinsa ja elämään ne uudelleen ja uudelleen. Samaan aikaan lemmikit ovat lähes orjan asemassa. He eivät voi paeta nykyhetkeä uppoutumalla muistoihin, vaan näkevät karun maailman sellaisenaan.

Ilmastonmuutos tuhosi jo edellisen maailman, mutta virheistä ei ole opittu. Polarkkien kruunut vetävät puoleensa uhkaavia hiilidioksidipilviä, jotka voivat tuhota hetkessä koko seudun. Enorannan teos onkin onnistunut kannanotto ilmastonmuutokseen. Meidän on toimittava, ennen kuin on liian myöhäistä, otettava opiksi virheistä. Emme voi päästää maapalloamme tilanteeseen, jota tämä dystooppinen novelli kuvaa.

“Lemmikkien täytyi olla aina valmiina auttamaan ja huolehtimaan, sellainen oli maailmanjärjestys, eikä sitä saanut kyseenalaistaa.” Kyseinen virke kiteyttää hyvin, kuinka kieroutunut novellin maailma on. Eriarvoisuus on kuitenkin heille arkipäivää, ennen kuin lemmikit uskaltavat nousta vastustamaan sitä hiilidioksidipilvien tähden. Tänäkin päivänä ihmisten luokittelu on meille ongelmana. Esimerkkinä ovat tummaihoiset ja sukupuolivähemmistöt, jotka saavat usein osakseen huonompaa kohtelua. Novelli on kärjistetty kuvaus nykyhetkestä, niin ilmastonmuutoksen kuin eriarvoisuudenkin suhteen.

Ilmastonmuutoksen ja eriarvoisuuden lisäksi teos käsittelee mielestäni myös teknologian jatkuvaa kehittymistä. Novelli pohtii, kuinka teknologia voi tulevaisuudessa vangita meitä sekä auttaa sivuuttamaan tosiasiat, ja todellisuudessa niin tapahtuu jo osittain nykyäänkin.

Tarina on ennen kaikkea omaperäinen ja erilainen. Kaksi päähenkilöä antavat lukijalle sekä polarkin että lemmikin näkökulmaa, mikä luo monipuolisuutta. Juoni on mielenkiintoinen, ja mitä enemmän siihen uppoutuu, sitä enemmän siitä saa irti. Juuri näistä syistä pidinkin novellista.

Kokonaisuudessaan Fotosynteesi luo pelottavan kuvan tulevaisuudesta. Enoranta on onnistunut luomaan kiehtovan, runsaasti ajatuksia herättävän tarinan, joka kertoo ajankohtaisista aiheista. Tulkitsen novellin herätyksenä ihmisille. Emme voi sivuuttaa ja kieltää ongelmia loputtomasti, sillä ne eivät katoa itsestään.

Saana Röyttä 8B, Koivupuhdon koulu, Merijärvi

Arviointiraadin perustelut: Kolmannelle sijalle tullut Saana Röytän Tältäkö näyttää tulevaisuus? on hyvin jäsennelty teksti, jossa näkyy vahva novellin ymmärrys. Tekstissä on osattu nostaa esiin novellista olennainen. Siinä on taitavia rinnastuksia tähän päivään ja iskevä otsikko.

Takaisin